Ohessa joitain linkkejä, joiden takaa voi tutustua eilaisiin oppimiskäsityksiin hyvin tiivistetyssä muodossa:

Oulun seudun ammattikorkeakoulu:

Oppimisnäkemys

http://www.oamk.fi/~laurik/Oppimisnakemys/

http://www.oamk.fi/amok/oppimat/LO/Opetusmenetelmat06a/

Sotilaspedagogiikan opinpöytä on osallistujiensa käytössä.

Mitä haluamme rakentaa? Kuka tuo, kuka vie?

Mistä haluamme muodostaa yhteistä tietämystämme?

KL Sari Poikela on käsitellyt väitöskirjassaan Ongelmaperustainen pedagogiikka ja tutorin osaaminen opettajan, tutorin osaamisen kehittymistä ja tutorin työn keskeisiä elementtejä ongelmaperusteisen pedagogiikan kontekstissa.

Hyvän oppimisen takeena Poikela toteaa opettajan eli tutorin henkilökohtainen ja yhteisöllinen, jaettu osaaminen. Tutorin osaamiseen liittyy asiantuntijuus ja vuorottelu erilaisissa tehtävissä ohjaajana, asiantuntijana ja suunnittelijana. Ongelmaperusteisessa oppimisen prosessissa myös tutor on itse oppija, joka joutuu tarkistamaan omia arvojaan ja pedagogisia käsityksiään uudestaan, toteaa Poikela.

Lähteenä: KL Sari Poikelan aikuiskasvatuksen alaan kuuluva väitöskirja, Ongelmaperustainen pedagogiikka ja tutorin osaaminen (Problem-based pedagogy and the tutor's knowing and competence)

Opettajatiedon kipinöitä -verkkojulkaisu edustaa yhtenä esimerkkinä Sotilasopetuslaitosten opettajien kurssi (SLO2007)  koulutusohjelman kirjallisuutta. Kirjassa kuvataan keskeisesti niitä arkipäivän haasteita, joiden äärellä olemme oppimisen suunnittelun, opintojen sisältöjen, toteutuksen ja arvioinnin osalta.

Siinä mm. Jorma Enkelberg kirjoittaa "Oppimisesta ja opetusmalleista yliopistoissa" -luvussa oivallisesti työelämävaatimusten ja laadun parantamisesta. Kehittyvä työelämä edellyttää työntekijöiltä entistä vankempaa sisältöspesifisen tiedon ja taidon hallintaa – kapea-alaista eksperttiyttä, mutta samalla muuttuvat työtehtävät ja työolosuhteet haastavat työntekijät joustavuuteen, liikkuvuuteen sekä työssä tapahtuvaan jatkuvaan itsensä kehittämiseen ja oppimiseen. Keskeiseksi tavoitteeksi on noussutkin oppimisen laadun parantamisen.

Korkeakouluasteen koulutuksen tavoitteiden ja muotojen uudelleen arviointi nousee keskeisesti esille. Voidaan Enkelbergin mukaan kysyä, kuinka kouluttaa tutkijoita ja muita akateemisen koulutuksen saaneita niin, että he kykenevät työssään jatkuvasti kehittämään itseään sekä vastaamaan monimutkaistuvassa maailmassa kohdattaviin haasteisiin (ks. Boud & Feletti 1991; Hadgraft 1998)?