Riitta Jyrhämän väitöskirja Ohjaus pedagogisena päätöksentekona ohjaa lukijaansa pohtimaan ohjauksen merkitystä oppimistapahtumassa. Hän selvittää tutkimuksessaan opettajien, erityisesti opetusharjoittelun ohjaajina toimivien opettajien, pedagogista ajattelua. Pedagoginen ajattelu on hänen mukaansa päätöksentekoa eri vaihtoehtojen välillä. Opiskelijoita ohjatessaan ohjaaja tekee ohjauspyrkimystensä mukaisia tavoitevalintoja sekä päättää, millaisia neuvoja hän katsoo tarpeelliseksi antaa.

Jyrhämän mukaan Opettajan pedagoginen ajattelu on opetus-opiskelu-oppimisprosessin kokonaisuuteen tai sen eri osatekijöihin kohdistuvaa ajattelua, jossa informaatiota strukturoidaan uudelleen. Olennaista pedagogisessa ajattelussa on tietoiseksi tuleminen, tavoitteisuus ja pedagogisenpäätöksenteon perusteleminen. Opettajan didaktisen ajattelun käsitteessä korostuu opetustapahtuman tavoitteellisuus ja sen interaktiivinen luonne. Jyrhämän mukaan kansallinen didaktiikkamme on irtautunut saksalaisesta traditiosta ja on siirrytty didaktisen ajattelun käsitteen asemesta käyttämään ilmaisua pedagoginen ajattelu. Sitä on perusteltu helpommalla ymmärrettävyydellä. Opettajan pedagogisen ajattelun on sanottu olevan varsin monimuotoista riippuen siitä, mikä teoreettinen lähestymistapa on taustalla. Jyrhämän tutkimuksessa eräänä lähtökohta on nähdä opettajan pedagoginen ajattelu opettajan uskomusjärjestelmän varassa tapahtuvana päätöksentekona. Päätökset perustuvat johonkin, vaikka perusteita ei aina osata suoraan sanoa, sillä päätösten taustalla oleva tietous on usein tiedostamatonta. Taustalla on käsitys opetuksen tavoitteellisuudesta.

Kaikki opettaminen, ohjaaminen ja kasvattaminen on normatiivista. Opettamista on aina edeltänyt päätöksenteko: mitä opetetaan, millä tavalla, kuka opettaa jne. Reflektoiva ajattelu on prosessi, jota voidaan opettaa ja johon voidaan kasvattaa. Tällöin kritiikki tulee mukaan, joka ohjaajan on myös siedettävä. Jyrhämän mukaan intentionaalisuus ja reflektiivisyys näyttäisivät tukevan pedagogisen ajattelun kehittymistä kohti eksperttiyttä, jolle on ominaista ajattelun tehokkuus ja nopeus. Tunnusomaista tässä kehityksessä on oman alan tiedon jäsentyminen kokonaisuuksiksi, joihin liittyvät myös taidot. Opiskelijoiden reflektiivisten taitojen kehittymistä voidaan nopeuttaa aloittamalla harjoittelu heti opintojen alussa. Ohjaajien tehtävänä on systemaattisesti edistää kriittisen tietoisuuden kehittymistä. Ohjaussuhteessa on kyse kahdensuuntaisesta vuorovaikutuksesta: molemmat osapuolet vaikuttavat omalla käyttäytymisellään toisiinsa.